Tuotekehityksen aloittaminen voi tuntua innostavalta mutta samalla epävarmalta: mitä pitää tehdä ensin, missä järjestyksessä asiat etenevät ja kuinka valmiita ajatusten pitäisi olla?
Hyvä uutinen on, ettei kaikkea tarvitse tietää etukäteen. Tuotekehitys etenee vaiheittain ja hallitusti – vaikka käytännössä matkan varrella joudutaankin joskus pysähtymään, tarkentamaan ja muuttamaankin suuntaa.
Yksityiskohdat vaihtelevat tuotteesta ja toimialasta toiseen, mutta itse kehitystyö on yllättävän samanlaista. Ongelmiakaan ei tarvitse pelätä: niitä tulee aina eteen, ja juuri niiden ratkaiseminen vie projektia eteenpäin. Jos työ kuitenkin tuntuu etenevän jatkuvasta kriisistä toiseen, jokin perusasia kaipaa tarkennusta.
Harkitsetko uuden tuotteen kehittämistä tai olemassa olevan tuotteesi uudistamista ajan vaatimusten tasalle? Näin tuotekehitysprojekti tyypillisesti etenee:
Lähtötilanne – tarve ja ajatus
Tuotekehitys alkaa lähes aina tarpeesta. Ehkä markkinoilta puuttuu ratkaisu, ehkä nykyinen tuote ei enää vastaa käyttötarvetta tai ehkä mielessä on ajatus, joka on kulkenut mukana jo pidempään. Tässä vaiheessa idean ei tarvitse olla tarkasti määritelty tai teknisesti valmis.
Usein riittää, että pystyt kuvaamaan ongelman tai mahdollisuuden omin sanoin. Mitä uudella ratkaisulla tavoitellaan? Mikä nykyisessä ratkaisussa ei toimi? Missä kohdin nykyistä tuotetta pitäisi muuttaa? Ajatus alkaa jäsentyä kysymysten kautta, eikä ratkaisua tarvitse lukita liian aikaisin.
Liian tarkka ennakkokäsitys voi jopa rajata pois toimivampia vaihtoehtoja. Ota kokenut tuotekehityskumppani mukaan hahmotteluun ajoissa – voit yllättyä positiivisesti.
Yhteistyön määrittely – kenen kanssa projektia tehdään
Ennen kuin varsinaista suunnittelua aloitetaan, on tärkeää miettiä, kenen kanssa projekti toteutetaan. Kuka tuo osaamista, kuka tekee päätöksiä ja miten asioista pidetään yhteyttä? Miten muutokset käsitellään, jos projektin suuntaa täytyy tarkentaa?
Yhteistyön määrittely ei tarkoita jäykkiä rakenteita, vaan avointa kommunikointia, selkeyttä toiminnassa ja luottamusta. Kun roolit ja toimintatavat ovat alusta asti selvät, projektin eteneminen on helpompi pitää hallinnassa myös silloin, kun matkan varrella tulee vastaan yllätyksiä.
Skitsaus – ajatukset näkyviksi
Kun perusajatus (mitä – kenelle – miksi) on hahmottunut ja yhteistyön luonteesta on päästy yhteisymmärrykseen, kehityskohdetta aletaan konkretisoida. Skitsaus voi tarkoittaa yksinkertaisia luonnoksia, kaavioita tai sanallisia kuvauksia. Tavoitteena ei ole viimeistelty esitys – vaan pikemminkin yhteisen ymmärryksen rakentaminen siitä, mitä on tarkoituksena tehdä.
Tässä vaiheessa huomataan usein, mitkä ideat kantavat pidemmälle ja mitkä vaativat vielä tarkennusta. Skitsaus auttaa myös rajaamaan kokonaisuutta: kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla. Usein on hyvä jaksottaa tekeminen pienempiin paloihin, jolloin työn eteneminenkin hahmottuu paremmin.
Demo ja prototyyppi – ideasta kokeiltavaksi
Seuraavaksi ajatus viedään kokeiltavaan muotoon. Demo tai prototyyppi tekee ideasta konkreettisen ja paljastaa asioita, joita pelkän suunnitelman perusteella ei huomaa.
Kovin usein hyväkin teoria on törmäyskurssissa realismin kanssa: lasersäde kyllä mittaisi, mutta ympäristön pöly todellisuudessa estää sen toiminnan. Ultraäänikin mittaisi, mutta kondensoituva kosteus sotkee mittausta… Prototyypin avulla päästään koeponnistamaan ajatusta käytännössä – ja tämä on parempi tehdä mieluummin aikaisin kuin myöhemmin.
Prototyyppi ei ole valmis tuote, eikä sen tarvitsekaan olla. Sen tehtävänä on vastata keskeisiin kysymyksiin: toimiiko ajatus käytännössä, onko käyttö luontevaa ja vastaako ratkaisu alkuperäiseen tarpeeseen. Keskeneräisyys on tässä vaiheessa etu, sillä se mahdollistaa oppimisen ja muutokset ajoissa.
Suunnittelu ja hankinnat – kokonaisuus tarkentuu
Kun suunta on selkeä, siirrytään varsinaiseen suunnitteluun. Tässä vaiheessa tehdään pidemmälle meneviä päätöksiä rakenteesta, materiaaleista ja muista ratkaisuista, jotka vaikuttavat tuotteen toimintaan, kestävyyteen ja valmistettavuuteen.
Suunnittelu harvoin etenee suoraviivaisesti. Vaihtoehtojen vertailu ja aiempiin päätöksiin palaaminen on normaalia ja usein tarpeellista. Tässä vaiheessa tehdyt tarkennukset ovat huomattavasti helpompia toteuttaa kuin jo valmiin tuotteen muutokset.
Testaus ja mittaukset – toimivuuden varmistaminen
Kun tuote alkaa olla teknisesti kasassa, sitä testataan. Testausvaiheessa varmistetaan, että tuote toimii suunnitellulla tavalla ja kestää ne olosuhteet, joihin se on tarkoitettu. Samalla voi olla aiheellista tehdä jo alustavia suorituskykymittauksia ja hyväksyntätestejä.
Testauksen aikana esiin nousevat havainnot voivat joskus tuntua huolestuttavilta. Muista, että tämä ei ole merkki epäonnistumisesta – päinvastoin. Se kertoo, että tuote kehittyy oikeassa ympäristössä ja että asioita tarkastellaan riittävän ajoissa. Juuri tässä vaiheessa tehdyt havainnot ja korjaukset tekevät lopputuloksesta toimivan ja luotettavan. On kokonaan toinen asia, jos ensimmäinen ongelmiin törmääjä on loppuasiakas.
Muutokset – kehityksen olennainen osa
Harva tuote syntyy ilman muutoksia. Kehityksen aikana opitaan lisää tuotteesta, sen käytöstä ja vaatimuksista. Muutoskierrokset ovat keino reagoida tähän oppimiseen. Koska ihminen on erehtyväinen, rehellisyyden nimissä suunnittelussa voi syntyä myös inhimillisiä virheitä, joita voidaan oikoa samalla kertaa muiden muutosten yhteydessä.
Tärkeää on, että muutoksia käsitellään hallitusti: tiedetään, mitä muutetaan, miksi ja mitä vaikutuksia sillä on aikatauluun tai kustannuksiin. Kun muutoksille on selkeä toimintamalli, ne eivät hidasta projektia, vaan tukevat sen onnistumista.
On turha suunnitella kehityshanketta periaatteella ’sen pitää sitten onnistua kerralla’. Kehitystyö on luonteeltaan aina enemmän tai vähemmän iteratiivista, ja muutoksille tulee varata oma aikansa ja työmääränsä.
Hyväksynnät, standardit ja normit
Tuotteilla on tänä päivänä vaatimuksia, jotka liittyvät standardeihin, sääntelyyn tai viranomaisvaatimuksiin. Nämä tulevat ajankohtaisiksi viimeistään ennen tuotteiden markkinoille viemistä.
Hyväksyntöihin valmistautuminen on osa kokonaisuutta, ei erillinen sivupolku. Kun tuotetta koskevat vaatimukset selvitetään ja otetaan huomioon, sekä testataan työn edetessä, vältytään ikäviltä yllätyksiltä projektin loppuvaiheessa.
Siirto valmistukseen
Kun tuote on testattu ja hyväksytty, se siirtyy valmistukseen. Tällöin kehitysvaiheessa syntynyt tieto viedään tuotantoon selkeinä ohjeina, testauskäytäntöinä ja valmistusta tukevina ratkaisuina.
Tavoitteena on, että tuotetta voidaan valmistaa toistettavasti ja tasalaatuisesti. Usein tuotannossa tarvitaan työkaluja ja testausjärjestelyjä, jotta laatu säilyy ja valmistus sujuu ongelmitta. Parhaimmillaan nämä työkalut syntyvät varsinaisen kehityshankkeen yhteydessä – ei erikseen eikä jälkikäteen.
Hyvä valmistettavuus syntyy useimmiten huolellisen suunnittelun seurauksena, ei erillisinä korjausliikkeinä tuotannon alkaessa.
Elinkaari, ylläpito ja jatkokehitys
Tuotekehitys ei pääty siihen, että ensimmäinen sarja on valmis. Käyttökokemukset, markkinoiden muutokset, eri markkina-alueet ja uudet tarpeet voivat johtaa tuotevariantteihin tai päivityksiin tuotteessa ja sitä koskevassa dokumentaatiossa.
Lisäksi jokaisella tuotteella on elinkaarensa. Komponentit poistuvat markkinoilta ja ratkaisuja joudutaan päivittämään. Ylläpito ja EOL-vaiheen (End of Life eli tuotteen elinkaaren loppuvaiheen) huolehtiminen ja käytännön järjestelyt, kuten vanhojen tuotteiden päivitys, korjaukset ja turvallinen poistaminen, ovat osa vastuullista tuotekehitystä.
Kun näistä on keskusteltu ja sovittu ajoissa, tarvittavat toimenpiteet eivät tule yllätyksinä.
Yhteinen matka tuotekehityksessä
Tuotekehitys on vaiheittain etenevä kokonaisuus, jossa harvoin – jos koskaan – kaikki menee täsmälleen alkuperäisen suunnitelman mukaan. Osaamisella, kokemuksella ja hyvällä yhteistyöllä tästäkin matkasta selvitään ja maaliin päästään. Kuten vanha kasku kertoo: ’Kun lappilainen eksyy, hän palaa kotiin…’
Tuotekehityksen käynnistämisessä myös toinen sanonta on paikkansa pitävä: ’Lepokitka on suurempi kuin liikekitka’. Alkuun pääseminen tuntuu aina hankalalta – kun siitä päästään yli, eteneminen onkin jo helpompaa.
Riittää, että on halu lähteä liikkeelle ja valmius tarkastella asioita matkan varrella. Tämä on hyvä alku toimivalle yhteistyölle tuotekehityskumppanin kanssa.